Kuhmon eteläosassa, aivan Hiidenportin Kansallispuiston vieressä sijaitsee Teerisuo-Lososuon soidensuojelualue. Paikan 11,5 kilometriä pitkä rengasreitti sopii mainiosti päiväretkeksi.

Mikä?


Teerisuo-Lososuo on soidensuojelualue lounais-Kuhmossa. Alue sijaitsee aivan Hiidenportin kansallispuiston vieressä. Lähtöpaikka kartalla.

UKK-reittiä pitkin voit kävellä Hiidenportin kansallispuistosta Teerisuo-Lososuolle. Huomaa, että polkua ei huolleta.

Vinkki: Vietä viikonloppu korvessa: Majoitu leppoisassa eräkämpässä ja vieraile sekä Teerisuo-Lososuolla, että Hiidenportissa!

Teerisuo-Lososuolla näet soita ja metsiä, joihin ihminen ei ole koskaan koskenut. Alue ei ole erityinen ainoastaan ojittamattomien soidensa takia. Koskemattomat suot, lammet ja metsät muodostavat upean luonnontilaisen kokonaisuuden.

Alue kuuluu Metsähallitukselle. Katso ennen retkeä ajankohtaiset tiedot luontoon.fi -sivulta.

Pitkospuut Teerisuolla.

Omia kokemuksiani Teerisuo-Lososuosta

Vierailin Teerisuo-Lososuolla loppukesästä 2021. Olimme liikenteessä työtoverini Janin kanssa ja reissun tarkoitus oli katsastaa alueen pitkospuiden kuntoa. Kiersimme reitin vastapäivään.

Olin ennakkoon kuullut, että pitkokset ovat kauheassa kunnossa. Pohdinkin, selviääkö reitistä ilman kumppareita. Koska en tykkää kävellä pitkiä matkoja kumppareilla, päädyin vetämään jalkaani maiharit ja nakkasin reppuuni crocsit hätävaraksi.

Teerisuo-Lososuon pitkokset: Ovatko ne todella niin huonot kuin puhutaan?

Reitin lähtöpiste löytyi helposti opasteen avulla. Alussa polku kulkee kuusimetsässä, jonka jälkeen vastaan tulee ensimmäinen suo. Pitkospuut ovat ihan hyvät, toki hiukan irronneet paikaltaan joissain kohdissa. 

Ensimmäisen suon jälkeen vastaan alkaa tulemaan niitä huonompiakin pitkoksia. Jotkut ovat katkenneet ja usein kahdesta vierekkäin olevasta lankusta vain toinen on paikallaan. 

Kokenut retkeilijä ei kuitenkaan pienistä säikähdä. Täytyy vain hidastaa vauhtia ja katsoa, minne astuu. Soisilla osuuksilla pitkokset olivat paremmat kuin metsissä, ilmeisesti hapen vähyyden takia ne eivät ole päässeet lahoamaan.

Huomaa kuitenkin, että etenkin syksyllä pitkokset muuttuvat todella haastaviksi kulkea, kun ne ovat täynnä märkiä lehtiä! Kuljet alueella aina omalla vastuullasi.

Metsä ilman ihmisen kosketusta: Naavaa, metsäpaloja

Matkan varrella tulee pysähdeltyä paljon. Välillä ihastellaan keloja, välillä ympärillämme jatkuvasti lenteleviä suruvaippoja ja pitkoksilla vipeltäviä sisiliskoja.

Metsäsaarekkeilla näkyy palanutta puuta – täällä on aikoinaan ollut metsäpalo! Kauankohan sitten se on riehunut täällä?

Teerilammella ui kaksi joutsenta. Hetkestä saisi mainion valokuvan, jos uskaltaisi kävellä hyllyvän suon poikki lähemmäs.

Ohitamme kohdan, josta haarautuu yhdyspolku Hiidenportin kansallispuistoon. Polku näyttää siltä, ettei sitä ole paljoa kuljettu.

Seuraavalla suo-osuudella säikähdän, kun meinaan astua jonkin päälle. Kyykäärme on pitkoksilla lämmittelemässä ja katoaa sihisten heinikkoon.

Teerisuon laavu

Teerisuon laavu sijaitsee metsäsaarekkeessa, suurinpiirtein reitin puolivälissä. Jäämme pitämään evästaukoa. Täällä olisi mukava yöpyäkin, ainakin itse laavussa. Maasto näytti hankalalta telttapaikan löytämiseen.

Paistelemme makkarat laavulla ja ihailemme kirkkaan keltaisena hohtavaa suota.

Laavun jälkeen reitillä ei tule enää vastaan yhtä paljon pitkoksia, kuin alussa, sillä reitti kulkee metsäsaarekkeiden läpi. Pysähdymmme hetkeksi myös Multisärkän tulentekopaikalle. Tämä tulipaikka on nimensä mukaisesti harjun päällä ja sieltä onkin hyvä ihastella viereistä Multilampea ja Isosuota.

Viimeisen pätkän jälkeen palaamme autolle. Jalkoja ei juurikaan edes pakota, koska reitti kulki sen verran tasaisessa maastossa. Crocsejakaan ei tarvinnut kaivaa repusta missään vaiheessa, vaan jalat säilyivät kuivina maihareissakin.

Teerisuo-Lososuo on mainio kohde kaikille, jotka nauttivat soista ja vanhoista metsistä. Kun yhdistät täällä vierailun Hiidenportin kansallispuistokäyntiin, saat todella vanhojen metsien täyteisen reissun!

Kerttu