Mikä Lentua?

Lentua on Kuhmossa sijaitseva suuri järvi, joka kuuluu Ystävyyden puistoon. Järven saarissa on paljon laavuja ja nuotiopaikkoja, Lehtosaaresta löytyy myös autiotupa ja sauna.

Kesäisin Lentua on mainio melonta- ja kalastuskohde. Talvisin järvellä hiihdetään ja moottorikelkkaillaan.

Lentua on Kuhmon suurin säännöstelemätön järvi. Vesi laskee Lentuankoskea pitkin kohti Lammasjärveä. Lentuankoskesta ja sen vierellä olevasta Kallioniemestä löydät enemmän tietoa tästä artikkelista.

Melojia Lentualla ylhäältä kuvattuna
Kuva: Metsähallitus/Harri Tarvainen

Lentuan Historiaa

Lentuajärveä on asutettu kauan. Sieltä on löydetty merkkejä kivikautisesta asutuksesta ja ensimmäiset uudisasukkaat saapuivat 1600-luvulla.

Tarinan mukaan järvi sai nimensä, kun venäläisporukka lähti myötätuulella purjehtimaan järven poikki koivu purjeenaan. Rantaan päästyään yksi oli todennut, että: ”Sepäs oli Lentua!” Toinen versio tarinasta sanoo, että joku olisi heittänyt saman toteamuksen laskettuaan Lentuankosken veneellä.

Järveen liittyy myös kulttuurishistoriaa. Järven pohjoispuolella on Lapinsalmen tila, jossa Akseli Gallen-Kallela majaili häämatkallaan. Huhutaankin, että Aino-triptyykki olisi luonnosteltu järven rannalla lähellä Lapinsalmen rantaa. Voit lukea lisää aiheesta tästä YLE:n artikkelista.

Lentua on myös vahvasti esillä Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija -kirjassa. Kirjan päähenkilö Konsta Pylkkänen lähtee kirjassa Lentualle oppaaksi kahdelle etelästä saapuneelle tutkijalle.

Lentua kesällä – melontaa ja metsäpeuroja

Lentualta löytyy paljon niin kivisiä, kuin hiekkaisiakin rantoja. Järvi onkin suosittu vesiretkeilykohde, mutta ruuhkaa näin suurelle järvelle ei pääse syntymään. Omasta mielestäni Lentua on parhaimmillaan helteillä, jolloin on mahtavaa hypätä kanoottiin ja meloa hiekkarannalta toiselle.

Melojat rantautuvat hiekkarannalle
Kuva: Metsähallitus/Harri Tarvainen

Minne jätän auton, kun lähden Lentualle melomaan tai veneilemään? Mistä löydän vetoluiskan?

Parhaat paikat aloittaa melonta ovat lännessä Hyvärisensalmi ja idässä Isojoki. Myös Lentuankoskelta on hyvä lähteä ja sieltä löytyykin veneluiska. Koskelta lähtiessä on ylitettävä iso selkä, ennenkuin pääsee tutustumaan Lentuan saariin.

Järvellä asuu runsaasti metsäpeuroja. Itse en ole koskaan tehnyt Lentualle melontaretkeä, jolla en olisi nähnyt peuraa. Peurat tykkäävät lekotella kesäisin saarten hiekkarannoilla.

Uimareita Lentualla
Kuva: Metsähallitus/Harri Tarvainen

Kokemuksia talviretkeilystä Lentualla – hiihtoretki Lehtosaaren autiotuvalle

Kävimme sukulaiseni Saaran kanssa Lentualla hiihtoretkellä huhtikuussa 2023. Saara hiihteli tavallisilla suksilla, minä taas liukulumikengillä.

Huom! Liikut jäällä aina omalla vastuullasi. Suosittelen katsomaan Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton Jääturvallisuuswebinaarin!

Näin myöhään keväällä lämpötilat ovat päivisin runsaasti plussan puolella, joten oikeaan aikaan lähteminen oli tärkeää. Yöllä oli ollut 10 astetta pakkasta, mutta päivällä lämpötila oli ennusteiden mukaan nousemassa +8 asteeseen.

Hiihtoreissumme alkoi aamukymmeneltä Hyvärisensalmelta. Auton sai jätettyä kätevästi levikkeelle.

Lähdimme hiihtämään kohti Rytikaarre-nimisen saaren eteläosaa. Paikalta löytyi runsaasti kelkanjäkiä, joita seuratessa tuntui turvalliselta hiihdellä. Näimme muutamia uveavantoja, jotka oli onneksi helppo huomata, kun auringonvalo oli sulattanut niitä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mutta hanki oli yön jäljiltä vielä aivan kova.

Rytikaarteen jälkeen täytyy ylittää isompi selkä. Jälleen seurailimme kelkanjälkiä, joilla oli hyvä hiihtää, sillä selällä hanki muuttui epätasaisemmaksi ja näin raskaammaksi hiihdettäväksi. Oli aivan hiljaista, paikalla ei näkynyt muita ihmisiä eikä elämiäkään. Edes tuuli ei puhaltanut yhtään, mikä on tällä järvellä harvinaista. Näimme järvenselällä myös kangastuksia, en olekaan sellaisia nähnyt koskaan aiemmin talviaikaan!

Kangastus kahden saaren välissä

Lehtosaaren autiotupa ja sauna

Lehtosaari löytyi helposti. Heitimme sukset pois ja sytytimme nuotion, jonka jälkeen kävimme tutustumassa minulle vieraaseen autiotupaan. Tupa oli isompi, kuin olin alunperin odottanut. Siinä oli kaksi puolta, joissa molemmissa oli kerrossängyt, pöytä, penkit ja kamiina. Täällä varmasti kelpaisi olla yötäkin!

Kävin kurkistamassa myös Lehtosaaren saunaan. Tämä sauna on ennen ollut savusauna, mutta se on muutettu tavalliseksi saunaksi. Fiksu päätös, oli vain ajan kysymys, milloin joku osaamaton lämmittäjä olisi polttanut koko rakennuksen! Mustat seinät muistuttivat savusauna-ajoista, nykyään paikalla on tavallinen Harvian kiuas ja lauteetkin näyttivät vaihdetuilta. Sauna on aivan rannassa, joten sieltä kelpaa pulahtaa uimaan kirkkaaseen järviveteen.

Me emme halunneet näin hienona päivänä kuluttaa aikaa sisällä tätä pikaista vilkaisua kauempaa, joten suuntasimme takaisin nuotiolle. Tänään meillä olikin hyvät eväät – Saara oli tehnyt perunarieskoja, minä taas yrttivoita. Lisänä meillä oli perinteisesti makkaraa sekä kahvia ja teetä.

Söimme rauhassa auringosta nautiskellen. Jossain kaukana näkyi moottorikelkkailija, joka ei nähtävästi ollut kiinnostunut tulemaan saareen. Syötyämme tuumasimme, että täytyy lähteä hiihtämään takaisinpäin, ennenkuin aurinko pehmentää lunta liikaa.

Ison selän ylitimme samoja jälkiä, kuin aiemminkin, Karhusaaren päätimme kiertää tällä kertaa eteläpuolelta. Rytikaarteen ohitettuamme päätimme hiihtää loppumatkan rantaa seuraillen. Lumi alkoi pikkuhiljaa pehmetä, mutta se ei onneksi vieläkään upottanut tai tarttunut kiinni liukulumikenkieni pohjakarvoihin.

Lähtöpaikalle päästyämme olimme todella virkistyneitä, minä naamaltani aivan punainen, sillä tuolla auringon porotuksessa oli todella kuuma! Lämpötila olikin noussut seitsemään asteeseen. Tuumasimmekin, että jos olisimme aloittaneet yhtään myöhemmin, olisimme voineet olla pulassa upottavan lumen kanssa.

Matkan pituudeksi tuli 7,85 kilometriä, mikä on oikein mainio mitta tällaiselle päiväreippailulle.

Muuta koettavaa Kuhmossa

Kuhmon suurimmasta säännöstelemättömästä järvestä laskee komea koski – Lentuankoski

Pajakkakoski on upea luontokohde aivan Kuhmon keskustan kupeessa

Muita Ystävyyden puiston kohteita:

Harakkasaari on saari, jonne pääsee kävellen myös kesällä!

Elimyssalo hurmaa ikimetsillään sekä vanhalla erämaatilallaan

Iso-Palonen tunnetaan harjumaisemistaan sekä historiakohteistaan (Lähtisitkö? -blogi)

This site is registered on wpml.org as a development site. Switch to a production site key to remove this banner.