Yhteistyössä Vienan Portti
Mikä on Kultalähde?
Kultalähde sijaitsee Kuhmon Vartiuksessa rajavyöhykkeellä. Joskus sitä kutsutaan myös Kultakaivoksi tai Kultakaltioksi.
Lähde sijaitsee vanhan polun varrella. Tätä polkua pitkin kuljettiin aikoinaan Rimmin kylästä syvemmälle Vienan Karjalaan, Akonlahteen. Myös Elias Lönnrot kulki runonkeruumatkoillaan kyseistä polkua pitkin.
Ohi kulkevat laukkukauppiaat uhrasivat lähteeseen rahaa. Uskottiin, että jos joku syö lähteestä nousevan sammakon, saa hän nuo kaikki rahat itselleen. Myös ortodoksipapit vierailivat lähteellä. He käyttivät lähteen vettä kastautumisvetenä kirkonmenoissa.
Kultalähdettä pidetään erityisenä. Perimätiedon mukaan siitä virtaava vesi päätyy sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen.
Lähteitä on muutenkin pidetty pyhinä paikkoina, erityisesti ennen kristinuskon saapumista. Lähteillä uskottiin olevan omat haltijansa, joita täytyi kunnioittaa. Lisää kansanuskoon ja kansanperinteeseen liittyviä paikkoja Kainuussa.
Kuinka Kultalähteellä pääsee vierailemaan?
Omatoimiretkeilijällä ei ole asiaa lähteelle, sen sijainnin takia. Paikka sijaitsee rajavyöhykkeellä vain kahdensadan metrin päässä Venäjän rajasta.
Lähteelle pääsee kuitenkin vierailemaan oppaan kanssa. Retkiä voit ostaa Vienan Portilta. Reissun hintaan sisältyy vyöhykelupa, opastus, yllätyslahja ja pieni välipala.
Varaa retki hyvissä ajoin, sillä vyöhykeluvan saamisessa kestää useampi päivä. Suositeltu varoaika on yksi viikko.
Sovi vierailusi etukäteen joko sähköpostilla tai soittamalla: 044 7672030
Vienan portti
Kultalähdevierailu alkaa aina Vienan portilta, jota kutsutaan myös Uljaskan pirtiksi. Kyseessä on Kuhmon Rimmissä sijaitseva talo, jolla on mielenkiintoinen historia. Erityisesti Kalevalasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti vierailla talossa.
Vienan portti -nimitys johtuu siitä, että Rimmin kylä oli runonkerääjille ensimmäinen vastaan tuleva vienalaiskylä. Siitä matkaa jatkettiin kohti itää, mm. Akonlahteen ja Vuokkiniemelle.
Uljaska taas oli talon tunnetuin asukas. Häntä pidettiin väkevänä tietäjänä. Ukko antoi myös kasvot Väinämöiselle: tilalla vieraillut Akseli Gallen-Kallela näki hänessä ilmetyn Väinämöisen ja sai hänet puhuttua malliksi. Esimerkiksi Aino -triptyykissä voit nähdä Uljaskan kasvot.
Uljaska on siirtyny ajasta ikuisuuteen jo kauan sitten, mutta talolla vieraillessasi voit tavata hänen jälkeläisensä Keijo Ahtosen, joka myöskin omistaa paikan.
Omia kokemuksiani vierailusta Kultalähteellä
Talvi on juuri pikkuhiljaa kääntymässä kevääksi, mutta tie on vielä jäinen kun ajelen kohti Kuhmon perukassa sijaitsevaa Ala-Rimmin taloa. Oikea risteys löytyy helposti kylttien avulla. Perillä minua odottaa upealla paikalla vaaran päällä sijaitseva talo. Paikan päälle saapuessa on helppo ymmärtää, miksi niin monet taiteilijat ovat kokeneet paikan inspiroivaksi.
Muut retkikuntamme jäsenet odottavat jo pirtissä. Tänään lähdettä lähtevät ihailemaan paikan omistaja Keijo Ahtonen ja hänen vaimonsa Eija, kirjoittava äidinkielenopettaja Marja-Stiina Suihko, sekä taiteilija ja tarinankertoja Riikka Palonen. Hauskaa, täällähän käy luovia ihmisiä tänäkin päivänä!
Hetken pirtissä istuttuamme lähdemme matkaan. Ajelemme autoilla metsätietä pitkin muutaman kilometrin päähän kohti itää. Autot jäävät tienvarteen, kun lähdemme reitille. Joskus tälle retkelle lähdetään suksilla tai lumikengillä, mutta tänään kummatkaan eivät olleet pakolliset, sillä reitti oli tamppautunut sen verran hyvin.
Alussa kuljemme reittiä joka kulkee alkumatkasta talousmetsässä. Reitti ei vaadi kovaa kuntoa, vaikka jonkun verran pieniä mäkiä sen varrelle osuukin. Metsä muuttuu edetessämme koko ajan vanhemman näköiseksi. Matkan varrelta löydämme susilauman jäljet.
Rajavyöhykkeellä
Ohitamme rajavyöhykepuomin. Ketään ei ole paikalla tarkastamassa lupiamme, mutta läsnäolomme tiedetään, ennakkoilmoituksen ja paikalle piilotettujen kameroiden takia.
Rajavyöhykkeellä oleminen tuntuu jännittävältä. Pääsin paikkaan, minne ihan kenellä tahansa ei olekaan asiaa! Vastaan tulee kyltti: Kultakaivo. Polku sukeltaa sankkaan kuusikkoon. Olen käynyt monissa ikimetsissä, mutta noin paljon naavaa en ole tainnut nähdä missään aiemmin.
Ja viimein saavumme kohteeseemme, pienelle, iloisesti pulputtavalle lähteelle, jota talven tuiskut eivät ole onnistuneet peittämään. Keijo kertoo tarinoita lähteen historiasta. Tämän jälkeen on aika maistella vettä.
Kuten arvata saattaa, on suoraan maasta pulppuava vesi mielettömän raikkaan makuista. Juomme kupilliset, otamme vähän lisääkin. Syömme välipalaleivät veden kanssa ja jätämme lähteeseen hiukan hopeaa kiitoksena vedestä.
On mahtavaa olla luonnossa sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat pysähtyä. Pysähtyessä vain katsellaan ympärille ja mietitään, mitä kaikkea nuo vanhat puut ovatkaan nähneet. Tai sitten vain nautiskellaan paikan kauneudesta. Hämärä alkaa laskeutua yllemme, kun ihmettelemme paikkaa, välillä ääneen, välillä hiljaa.
Olen ottanut mukaani myrskylyhdyn, jonka sytytän tuomaan valoa ja tunnelmaa siniseen hetkeen. Otamme vielä muutamat viimeiset valokuvat käyttäen lyhtyä kuvausrekvisiittana.
Lähdemme hämärässä kulkemaan polkua takaisinpäin. Takaisin autoille löydettyämme ajelemme vielä takaisin Rimmin taloon kahvittelemaan. Kuuntelemme kynttilänvalossa, kun Riikka kertoo mieleensä tulleen tarinan eräästä toisesta lähteestä.
Kotiin ajellessani mietin, kuinka paljon tarinoita yksi talo ja lähde voivatkaan pitää sisällään. Alan jo miettimään toista käyntiä lähteellä, haluan kokea sen myös kesän valon siivilöityessä tuon kauniin vanhan kuusikon läpi.
-Kerttu
Vieraile Vienan portissa
Vienan Portissa pääsee vierailemaan ihan muutenkin vaan, ilman Kultalähde -retkeä. Taloon pääsee tutustumaan tilauksesta, välillä siellä järjestetään myös avoimia tapahtumia. Seuraa Vienan Porttia Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla talon tapahtumista.
Karttalinkki
Täältä löydät lisää kansanuskoon ja kansanperinteeseen liittyviä paikkoja Kainuussa
Olipa ihana,hyvä, mielenkiintoinen artikkeli. Ehdottomasti tuonne pitää päästä sitten joskus!
Olin Vienan portilla tänään oppaan toimivan esko Pesosen ja suomussalmen matkailuinfon Teijan kanssa. Olipa hyvä päivä. Pirkko kertoili kahvien ja ruokailun välillä leppoisasti karjalaisuudesta. Jos terveyttä riittää ja ajokortti säilyy, tulen eteläsuomen hälinästä vielä toistekin ja haluan silloin kultalähteelle
Mukava kuulla, että viihdyit! Ehdottomasti kannattaa käydä uudelleenkin, vaikka eri vuodenaikoina! 🙂