Näitkö Kainuun teillä ajellessasi sarvipään, tai jopa kokonaisen tokan, tienvarressa? Ihastunut matkaaja huudahtaa ”Katsokaa, poroja!” mutta huutaja saattaa olla väärässä – Kainuussa kun voit törmätä porojen lisäksi myös harvinaisempaan kaveriin – metsäpeuraan!

Poroja kuvattuna Korpiporo-tilalla Suomussalmella

Mikä on metsäpeura?

Metsäpeuran tietellinen nimi on Rangifer tarandus fennicus. Sitä kutsutaan myös suomenpeuraksi tai petraksi. Metsäpeuraa tavataan vain Suomessa sekä Luoteis-Venäjällä ja se luokitellaan silmälläpidettäväksi lajiksi.

Metsäpeurat viihtyvät soilla sekä metsissä, joissa on paljon jäkälää ja naavaa. Talousmetsissä niiden on vaikea löytää syötävää, joten suojelualueet ovat niille todella tarpeellisia. Talvisin voit nähdä peuroja myös järven jäällä. Keskellä järveä ne ovat hyvin suojassa pedoilta.

Kaksi metsäpeuraa metsän keskellä. Kuva: Metsähallitus

Metsäpeura oli Suomen tärkein riistaeläin aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. Silloin huomattiin, että peurat ovat kadonneet – ne oli metsästetty sukupuuttoon. Tarkkasilmäiset retkeilijät voivat bongata maastosta vieläkin peuranpyyntikuoppia, joita kutsutaan myös lapinhaudoiksi. Esimerkiksi Kuhmon Harakkasaaresta löytyy muutama kuoppa.

Onneksi pieni metsäpeurakanta säilyi Venäjän puolella ja 1940-luvulla Kuhmon Elimyssalossa huomattiin, että peurat ovat alkaneet siirtymään sieltä myös Suomen puolelle. Peurojen leviämistä takaisin haluttiin tukea ja tämän seurauksena syntyi Ystävyyden puisto, johon kuuluu 5 suojelualuetta Suomen puolella, lisäksi Venäjän puolelta löytyvä Kostamuksen luonnonpuisto täydentää kokonaisuutta.

Sinäkin voit retkeillä Ystävyyden puistossa tänäkin päivänä. Kokeile esimerkiksi Korpitaival -reittiä, jonka varrella näet kaksi Ystävyyden puiston kohdetta: Elimyssalon ja Iso-Palosen

Nykyisin peuroja näkee ympäri eteläistä Kainuuta. Niitä on myös siirretty Suomenselälle ja voitkin etsiä peuroja myös Salamajärven kansallispuistosta.

Kainuun maakunnan pohjoisosat ovat poronhoitoaluetta

Poron ja metsäpeuran erottaminen on nopealla vilkaisulla vaikeaa kenelle tahansa. Kuitenkin jo havaintopaikan perusteella voi päätellä melko varmasti, kummasta on kyse.

Kainuussa poronhoitoalueeseen kuuluu kolme kuntaa: Hyrynsalmi, Suomussalmi sekä Puolangan pohjoisosat. Metsäpeuroihin taas törmää eteläisessä Kainuussa, erityisesti Kuhmossa ja Sotkamossa.

Koska nämä kaksi lajia ovat läheistä sukua toisilleen, voivat ne myös lisääntyä keskenään. Tämän takia Kuhmon pohjoisrajalla on 90 kilometriä pitkä peuraesteaita, jonka tehtävänä on estää lajeja sekoittumasta.

Peuraesteaidan lisäksi teihin on asennettu ritilät, joiden yli on vaikeaa päästä sorkilla. Tämä kuva on Kuhmon ja Suomussalmen rajalta.

Missä voin bongata metsäpeuran?

Metsäpeurat oleilevat usein vuodesta toiseen samoilla alueilla. Niitä näkee usein Kuhmon ja Sotkamon välisellä tiellä numero 76, erityisesti keväisin ja syksyisin, kun ne ovat vaeltamassa kesä/talvilaitumilleen. Itse asun Kuhmon Lammasperässä ja peurat saapuvat omaankin lähimetsääni joka kesä.

Varmin keino nähdä peura on lähteä melomaan Lentua-järvelle. Itse olen melonut Lentualla neljä kertaa ja aina olen nähnyt peuran lokoilemassa jollain Lentuan hiekkarannoista, joita järven saarissa riittää. Myös Sotkamon ja Ristijärven välisellä tiellä peuroja nähdään usein.

Muistathan pitää riittävän etäisyyden peuroihin. Erityisesti kevättalvella tiineenä olevan vaatimen pelästyminen voi johtaa vasan kannalta kohtalokkaaseen kompastumiseen.

Voinko erottaa poron ja metsäpeuran ulkonäön perusteella?

Kyllä voit, mutta tarkkana täytyy olla. Näkyvin ero lajien välillä on pituus; metsäpeuroilla on pitemmät jalat, kuin poroilla. Jos olet nähnyt paljon metsäpeuroja, alkavat porot näyttämään sen jälkeen vähän mäyräkoiramaisilta.

Porot kulkevat useammin avoimilla paikoilla, kuten tunturissa. Tämän takia lajien sarvet ovat hieman erilaiset. Metsäpeuran sarvet ovat kapeammat, sillä muuten ne olisivat metsässä kulkiessa haitaksi. Myös metsäpeuran kuono on hieman poron kuonoa pitempi.

Tuulisilla ja puuttomilla tuntureilla olosuhteet ovat erilaiset, kuin korpimetsissä.

Kainuun teillä kolaroidaan sekä peurojen että porojen kanssa

Hirvien tapaan nämäkään eläimet eivät osaa varoa autoja ja kolareita sattuukin Kainuun teillä säännöllisesti. Muista siis pitää ajonopeutesi maltillisena, vaikka tie näyttäisikin täysin tyhjältä. Jos havaitset peuran tai poron tienlaidassa, muistathan varoittaa muita autoilijoita väläyttelemällä valojasi.

This site is registered on wpml.org as a development site. Switch to a production site key to remove this banner.