Kansikuva: Mikko Turunen

Mikä Komulanköngäs?

Komulanköngäs yksi Suomen näyttävimmistä vesiputouksista. Putouksen erikoisuus on, että se haarautuu kahteen osaan, joten paikalla on itse asiassa kaksikin vesiputousta!

Missä?

Köngäs sijaitsee Hyrynsalmella, lähellä Ukkohallan hiihtokeskusta.

Maastokartta

Google maps

Könkäälle voi mennä autolla, jolloin parkkipaikalta tarvitsee kävellä alle 100 metriä. Ukkohallasta pääsee paikalle myös polkua tai talvella hiihtolatua tai monitoimiuraa pitkin. Reittivalinnasta riippuen matkaa kertyy 3,5-5 kilometriä. Täältä löydät Ukkohallan talvireittikartan.

Alempaa löydät kertomuksen talvisesta retkestä Komulankönkäälle Ukkohallan talvireittejä pitkin.

Komulanköngäs sivusuunnasta
Komulanköngäs pitkospuilta katsottuna. Kuva: Matti Manninen

Komulankönkään historiaa

Aikaisemmin köngästä kutsuttiin Lauttakönkääksi, mutta nimeksi vaihtui Komulanköngäs lähellä sijaitsevan Komulan tilan tähden.

Vesiputous ei ole aina ollut kaksihaarainen, vaan toinen uomista on ihmisten kaivertama. Uoma kaivettiin vesimyllyä varten. Museoitu mylly löytyy paikalta tänäkin päivänä.

Tiesitkö, että vanhemmassa uomassa on aikaisemmin ollut lippa, jonka takia vesiputouksen taakse oli mahdollista mennä. Valitettavasti lippa on aikoinaan räjäytetty pois tukinuiton helpottamiseksi.

Kokemuksia Komulankönkäästä talvella – liukulumikenkäretki Ukkohallasta Komulankönkäälle

Olimme eräänä tammikuisena viikonloppuna mieheni kanssa Ukkohallassa ja reissultamme odotin eniten nimenomaan retkeä Komulankönkäälle. Kulkupeliksi olimme varanneet liukulumikengät ja ajatuksena oli kulkea osittain laduilla, osittain umpihangessa.

Ikävä kyllä sää ei suosinut meitä tällä kertaa. Retkipäivän aamuna näimme vuokramökkimme ikkunasta räntäsateen. Lämpömittari näytti +1 astetta.

Mutta me kokeneet retkeilijäthän emme tämmöisestä lannistu! Köngäs oli nähtävä, eikä se mielestämme tuntuisi samalta, jos ajaisimme paikan päälle autolla. Tulimme tänne urheilemaan ja nauttimaan luonnosta, joten suuntasimme lähtöpaikalle liukulumikengät mukanamme.

Suo hiihtoladun varrella

Alussa meinasimme lähteä väärälle reitille, mutta tajusimme onneksi nopeasti. Jos aloitat hiihtolatujen parkkipaikalta, kulje ensin ylämäkeen laskettelurinteiden suuntaan, kunnes löydät kyltin, joka ohjaa kääntymään oikealle.

Tuumasimme, että tämmöisellä kelillä taidamme pysytellä suosiolla laduilla, umpihanki upottaisi liikaa. Räntää tuli paljon ja laduilla olikin muutama sentti lunta. Meidän kulkuamme tämä ei haitannut.

Reitti kulkee välillä pienillä soilla, välillä taas varjoisassa kuusimetsässä. Kovin hurjia mäkiä täällä ei tule vastaan, joten reitti sopii monenkuntoisille kulkijoille.

Hymyilevä mies jolla on suksisauvat

Yhdessä vaiheessa kulku muuttui todella raskaaksi, kun yhdellä latupätkällä olikin parikymmentä senttiä märkää lunta. Ihmettelimme, kuinka hiihtokeskuksessa voi olla lauantaipäivänä ylläpito tällaisella tolalla. Myöhemmin tiedustelin asiasta latujen huollosta vastaavalta henkilöltä. Hän kertoi, että latujen huollosta vastaava taho oli juuri tuolloin vaihtunut, josta seurasi pieni huoltokatko. Olimme epäonnekkaasti osuneet paikalle juuri sen aikaan, normaalisti laduista pidetään hyvää huolta.

Komulankönkäälle johtava reitti kuusimetsässä

Lähempänä köngästä reitti muuttuu hieman alkupäätä mäkisemmäksi, mutta ei kuitenkaan mitenkään hurjaksi. Latu katosi kokonaan, mutta uraa oli tampattu moottorikelkalla. Kuulema tämä viimeinen pätkä Pirttilamminsuolta könkäälle ajetaan latukoneella vain lomasesonkien aikaan.

Pääsimme könkään vierellä olevalle laavulle, jonne jätimme reppumme ja suksemme. Laavu oli todella kauniilla paikalla kuusimetsän syleilyssä.

Lähdimme suunnistamaan polkua pitkin puiden ja kallion takana kuuluvaa kohinaa kohti. Talvella polulla kannattaa olla todella varovainen, sillä lumen alla ovat pitkospuut, joista on helppo astua ohi.

Itse köngäs on talvella hieman vaatimattoman näköinen, sillä sitä peittää usein jääkerros. (Olenkohan ainoa, joka miettii, kuinka hauskaa olisi hajottaa tuo jääkerros lekalla) Alkuperäinen putous oli helppo bongata, sillä alaosassa näkyi sula kohta, jossa kävi kova pulputus ja kohina. Sen sijaan uudemman putouksen paikkaa saimme pähkäillä hetken aikaa, se oli aivan jään peitossa.

Komulanköngäs talvella

Kuljimme portaita ylös könkään niskalle, josta löysimme myös komean vanhan vesimyllyn. Hieno paikka, tuumasimme, että se on kuin suoraan jostain fantasiapelistä.

Komulankönkään mylly talvella

Kuljimme hieman lähemmäs ison putouksen niskaa, mutta kovin lähelle emme uskaltaneet mennä, sillä lumesta ei erottanut yhtään, missä putoukseen johtava joenuoma menee. Varmaan paikalla olisi varoituskylttejä, jos siellä olisi todellinen vaara tipahtaa jokeen, mutta meitä jännitti, sillä emme olleet käyneet paikalla koskaan kesäaikaan emmekä siksi tienneet, minkä päällä kävelemme.

Näkymä Komulankönkään päältä talvella
Näkymä kahden könkään välistä.
Nainen, kuusimetsä taustalla

Nälkä alkoi kurnimaan, joten suuntasimme takaisin laavulle. Nuotiopaikka oli aivan lumen peitossa, mutta putsasimme sen hauskalla tavalla pyörittelemällä lumet lumiukoksi.

Puuvajaan oli vasta tuotu kärryllinen koivuklapia, mutta huomasimme pian, että puut olivat todella kosteita. Pidän aina kuivia kiehisiä repussani kaiken varalta tällaisia tilanteita varten. Runsaalla tuohen ja kiehisten polttamisella saimme puut syttymään ja makkarat paistumaan.

Komulankönkään nuotiopaikka talvella
Laavu oli pikkuinen. Kuva: Michail-Angelos Tzoumas

Räntäsade muuttui vesisateeksi, mutta se ei pilannut retkimieltämme. Paikka oli säästä huolimatta todella hieno ja tuumasimmekin, että tämä pitää tulla näkemään myös kesällä.

Syötyämme hiihdimme omia jälkiämme takaisin hiihtokeskukseen, jonka jälkeen suuntasimme mökkiimme saunomaan. Ja näin olimme katsastaneet taas yhden upean luontokohteen Kainuussa!

Muuta lähistöllä:

Mustarindan luontopolku

Ukkohallan lomahuoneistot kätevästi yhdellä sivulla

Paljakan majoitusvaihtoehdot kätevästi yhdellä sivulla

This site is registered on wpml.org as a development site. Switch to a production site key to remove this banner.